maanantai 21. marraskuuta 2011

Pelien pituus, osa 2: perinteiset pelit

Perinteisillä peleillä tarkoitan tässä juonellisia tietokone/konsolipelejä malliin Deus Ex, Thief, Elder Scrolls, Assassin's Creed ja miksei myös fps:t missä on olemassa yksinpelikampanja. Eli pelit, jossa pelaaja ohjaa hahmoaan pelissä muodossa tai toisessa. Tähän voidaan laskea myös roolipelit, joissa pelaaja ohjaa yhden hahmon sijasta porukkaa.

Olen nyt pelannut viikon verran Elder Scrolls V: Skyrimiä ja aikaa on mennyt sellainen 60 tuntia. Jos tätä vertaa edelliseen tämän tyylin peliin eli Deus Ex: Human Revolutioniin niin DXHR tuli pelattua läpi 30 tunnissa ja Skyrim on vielä pahasti kesken. Ero pelien välillä on pelimaailmassa eikä varsinaisesti tarinassa itsessään. Skyrimin maailma on täysin avoin ja pelaaja voi kulkea haluamiaan reittejään, ilman Camel-bootseja tosin, kun taas DXHR:ssä maailma oli kasa areenoita, joiden kautta tarina kulki ja joissa pelattava alue oli huomattavasti suppeampi. Molemmat ovat kuitenkin omalta osaltaan olleet erinomaisia pelejä.

Kun mietin taaksepäin vastaavia pelejä niin valtaosassa pelijako asettuu melko hyvin näiden kahden tyypin välille. On pelejä, joissa maailma on rajattu ja suunniteltu tarinan edistämiseen, malliin Thief, Max Payne, Mass Effect muutamia mainitakseni ja on maailmoita, joissa pelaajalla on vapaa alue käytettävänään malliin Elder Scrolls-sarja, Might & Magicit, Fallout-sarja ja Assassin's Creedit. Ero peliajassa myös tuntuu jakautuvan maailman mukaisesti.

Yhteistä molemmille tyypeille on selkeästi se, että ns. päätarinan läpikäymiseen kulutettava aika tuntuisi olevan melko vakio. Pitkissä peleissä puhutaan ehkä n. 30 tunnin peliajasta ja lyhyimmissä tarinan pystyy pelaamaan läpi reilussa 10 tunnissa. Lähes kaikki pelit kuitenkin asettuvat tälle välille normaalin pelityylin puitteissa.

Suhteellisen lyhyistä läpipeluuajoista huolimatta hyvin pieni osa pelaajista pelaa siltikään pelejä kokonaan loppuun asti. Tämän jutun mukaan vain noin kymmenen prosenttia pelaajista pelaa pelin läpi, mikä on alkanut näkymään lyhyempinä peleinä. Mass Effect 1:n ja 2:n välillä oma kokemukseni oli, että läpipeluu aika tippui noin 30:stä tunnista alle 20:een tuntiin. Osa syy tekstin mukaan on lisääntynyt kilpailu ajasta muiden pelin ja harrastusten muodossa ja pelaajien keski-iän lisääntyessä useilla myös perhe kilpailee peliajasta.

Skyrim on tietyllä tavalla selkeä vastaliike ns. lyhyiden ja laadukkaiden pelin trendille. Ainakin oma kuva pelistä on loistava ja laaja maailma, joka tarjoaa tutkimista kymmeniksi ellei sadoiksi tunneiksi. Jokainen voi kuitenkin pohtia itse mikä on sopiva määrä pelin pituudelle. Yksi paikka, josta voi olla apua sen tutkimisessa on How Long To Beat-saitti, joka kertoo joidenkin pelaajien käyttämiä aikoja pelien läpipelaamiseen. Itselle yllätys oli Mass Effectien päinvastainen järjestys kuin oman pelikokemukseni perusteella oletin.

Lyhyenä yhteenvetona voi kuitenkin määritellä, että perinteiset pelit jakautuvat avoimiin ja suljettuihin maailmoihin, joissa molemmissa päätarinan kesto on suhteellisen vakio. Ainoa ero on se, että tarjoaako peli pelaajalle maailman, jossa pelaaja voi tehdä itse muutakin vai onko pelin maailma vain näyttämö tarinalle.