Työn aloitus on syönyt aikaa pelaamiselta ja pohtimiselta, mutta nyt kun rutiinit alkavat asettua kohdilleen niin ajomatkoilla ajatukset ennättävät taas pyöriä peleissä. Sain eilen sähköpostissa ilmoituksen, että Verkkokauppa on postittanut kopioni Diablo 3:sta, joten helatorstai-viikonloppu tietää sitten täysipäiväistä pelaamista sen parissa. Kuitenkin odotan paljon suuremmalla mielenkiinnolla Guild Wars 2:sta (GW2) kuin Diablo 3:sta. Johtuuko tämä siitä, että pelaan enemmän morppeja kuin muita pelejä vai mistä, mutta se sai pohtimaan sitä, mitä odotan peleiltä.
Diablo 3:lta odotan yksinkertaisesti vain hauskaa peliaikaa. En usko, että pelin tarina tai mekaniikat osoittautuvat maailmoja mullistaviksi enkä ole niistä edes kiinnostunut. Tärkeintä on vain, että pelaaminen on hauskaa. Sen sijaan GW2:ssa olen seurannut keskusteluja pelin mekaniikoista ja siitä millainen pelimaailma on jne. Suhtautumiseni peleihin on siis aivan eri tasolla. Diablo 3 on selkeästi vain viihdetuote, kun taas GW2 on sen verran iso asia, että sitä pitää analysoida.
Molempia pelejä hypetetään netissä aivan riittävästi, joten ero ei ole siinä, että toinen peli olisi enemmän esillä. Kummastakin saa kaivettua haluamansa tiedon mikäli viitsii vain nähdä vaivaa. Itse olen nähnyt vaivaa siis vain GW2:n kohdalla ja siellä olen tarkoituksella yrittänyt myös vältellä suurinta osaa tiedosta, etten vain pilaa tulevaa pelinautintoani. Mutta asetanko samalla pelille jo turhan korkeat paineet olla hyvä?
Odottaminen on kivaa ja asioilla spekulointi on sekin hauskaa, joten olen saanut GW2:sta jo tunteja nautintoa vaikka peliä ei ole vielä julkaistu. Toisaalta haluan myös selvittää jossain määrin minkälaisesta pelistä on kyse, etten "tuhlaa" jatkossa peliaikaani peliin, joka ei täytä omia ehtojani. Mutta kun miettii omia odotuksiani viime vuonna ilmestyneistä ja pitämistäni Elder Scrolls V: Skyrimistä ja Deus Ex: Human Revolutionista niin kummassakin tapauksessa ainoa asia mitä oikeastaan odotin oli, että peli ilmestyisi, jotta pääsisin pelaamaan.
Siinä mielessä morppien pelaaminen on muodostunut erilaiseksi kuin yksinpelien pelaaminen. Morpeissa usein kaveriporukalla mietimme mitä teemme, että saisimme sovittua sopivat roolit jokaiselle mahdollista craftaamista tai ryhmäpelaamista ajatellen. Tämä kuitenkin joskus aiheuttaa sitten myös paineita pelissä toimia ryhmän tarpeiden mukaisesti, mikä voi johtaa peli-ilon vähenemiseen. Pelaaminen omaksi iloksi on oikeasti erilaista kuin pelaaminen porukan tarpeiden mukaan.
Siksi ajattelinkin jättää GW2:n odotuksen "tulisinytjoettäpääsenpelaamaan"-tasolle ja unohtaa peliin ennakkoon tutustuminen. Sen verran tiedän jo, että tulen peliä pelaamaan, joten suotta minä itselleni asetan paineita pelille ja siitä saatavalle peli-ilolle. Sen sijaan keskityn pelaamaan SWTORia, Diablo 3:sta ja Might & Magic Heroes 6:sta pelaamiseen liikenevällä ajalla.
