tiistai 7. helmikuuta 2012

Peleihin sitoutuminen

Pelit ovat pääasiassa hauskanpitoa ja nautintoa, mutta joskus sitä huomaa pelaavansa peliä vaikka se tuntuu tylsältä. Tämä pitää eritoten paikkansa morpeissa loppupelin osalta. Minkä takia sitten tätä tehdään vaikka se ei olekaan enää kivaa?

Syy tähän on sitoutuminen. Pelaaja on sitoutunut peliin tavalla tai toisella ja kokee tarpeen pelata nimenomaan tämän sitoutumisen takia. Tai ainakin näin itse asian miellän. Sitoutumisen tasoja ja tapoja on lisäksi monia, joten seuraavaksi yritän analysoida niitä.

Tärkein ja ensisijainen sitouttamisen keino mielestäni on oma hahmo. Pelasit sitten yksinpeliä tai morppia, jos pelissä on hahmo, joka on sinun ja vain sinun, niin peliin ja hahmoon syntyy ihan erilainen tunne. Tärkeä osa hahmoa on myös sen kehittyminen, joka luo motivaation pelaamiselle. Kuka meistä ei haluaisi tulla paremmaksi ja osata asioita paremmin. Hahmo voi olla myös jalkapallojoukkue tai valtio, jos kyseinen entiteetti on nimenomaan juuri sinun ja se kehittyy pelissä pelaamisen aikana.

Peleissä, joissa ei omaa hahmoa tai entiteettiä ole, voidaan sitouttaminen samaan asiaan huolehtia tulospalautteella. Esimerkkinä tällaisista peleistä käy hyvin Bejeweled 3. Pelissä sinulla ei ole hahmoa, mutta peli mittaa koko ajan tekemisiäsi ja antaa palautetta hi-score-listan ja saavutusten muodossa. Hahmon kehittämisen sijaan kehität suoraan omaa osaamistasi pelissä. Tietyllä tavalla tämä on paljon sitovampaa, koska tällä tavalla pelaajan omat taidot kehittyvät hahmon taitojen sijasta. Tulospalaute ei ole sidottu pelkästään tämän tyyppisiin peleihin vaan se toimii myös peleissä, joissa pelaajalla on oma hahmo. Tällaisissa peleissä tulospalaute yksinkertaisimmillaan on hahmon ominaisuuksien kehittyminen. Isompi taso tai ominaisuus on aina parempi ja pelaaja pyrkii näiden parantamiseen.

Tulospalautteen aktiivisimmin leviävä muoto on viime vuosina ollut saavutuslista. Lähes jokainen peli tätä nykyä tarjoaa erilaisia saavutuksia ja tämä ilmiö on myös siirtynyt morppeihin. Esimerkiksi SWTORissa pelaaja kerää tietoa codexiinsa ja koko ajan pelaajalla on tieto siitä montako eri tietopalasta on kullakin planeetalla. Pelaaja voi sitten pyrkiä keräämään kaikki nämä palaset kasaan vaikka niillä ei varsinaisen pelin pelaamisen kannalta ole suurtakaan merkitystä. Riftissä yksinkertaisimmillaan pelaaja sai saavutusmerkinnän, kun saavutti jonkin tietyn tason, kun taas kaikkien artifaktisettien kerääminen vaati huomattavan paljon aikaa, rahaa ja viitseliäisyyttä. Saavutukset toimivatkin pelissä merkkiviittana pelaajille tarkoitettuun tekemiseen.

Oma hahmo ja tulospalaute voidaan määritellä saman asian eri näkökulmiksi ja molemmat toimivat motivaattorina pelaajan tekemisille. Yksinkertaisimmillaan melkein mikä tahansa peli voidaan nähdä tulospalautteen ohjaamana tekemisenä eli pelaaja tekee pelissä määriteltyjä asioita saadakseen positiivista tulospalautetta. Morpeissa tämä tarkoittaa kokemuspisteiden ja/tai parempien tavaroiden keräämistä. Oikeasti näinhän ei tietenkään ole vaan pelaajat tekevät paljon asioita, joilla ei ole mitään tekemistä suoraan kehittymisen kanssa. Itse olen LOTROssa kuluttanut tunteja viljelemällä piipputupakkaa Konnun pelloilla ihan vain saadakseni kerättyä pelin erilaiset piipputupakat itselleni arkkuun mahdollista myöhempää käyttöä varten.

Tästä päästäänkin sitten uuteen sitouttamisen muotoon eli mielekkääseen tekemiseen. Niin kauan kuin pelaajalla on omasta mielestään mielekästä tekemistä, hän on sitoutunut peliin. Saavutukset ovat tapa ohjata pelaaja tekemään asioita, joita hän ei ehkä ole itse huomannut. Usein mielekäs tekeminen onkin kuitenkin vain osa tulospalautetta. Morpeissa tyypillisesti hahmon tasojen kerääminen tapahtuu ainakin osittain tekemällä asioita, jotka ovat pitkälti toistoa, mutta sitä tehdään, jotta hahmo saa lisää tasoja ja taitoja. Loppupelissä tyypillisesti tehdään luolastoja ja muuta ryhmäsisältöä, jotta saadaan parempia tavaroita, jotta hahmo kehittyy. Eli mielekäs tekeminen onkin pääasiassa vain tulospalautteen hakemista.

Mielekäs tekeminen kuitenkin voi olla nimenomaan juuri tulospalautteen hakemista. Bartle-testi on 1990-luvun lopussa kehitetty testi, joka mittaa moninpelien pelaajien kiinnostuksen kohdetta. Pelaajat jakautuvat neljään arkkityyppiin, jotka ovat saavuttaja (achiever), tutkimusmatkailija (explorer), seurustelija (socializer) ja tappaja (killer). Jokaisella näillä tyypillä on oma mielenkiinnon kohteensa ja mielekäs tekemisensä. Tämänhetkinen morppien loppupeli antaa pääasiallisesti tekemistä saavuttajalle luolastojen muodossa ja tappajalle pelaajien välisten taistelujen muodossa. Tutkimusmatkailija on useimmiten pelin alueet jo tutkinut saavuttaessaan maksimitason eikä uutta tuntematonta maailmaa yleensä tule peleihin kovin nopeasti. Seurustelijalle pelin maksimitason saavuttaminen ei välttämättä tarkoita suurtakaan muutosta, koska pelaaminen keskittyy sosiaalisten tapahtumien ympärille.

Täysin yksiulotteista pelaajaa tuskin on olemassa vaan jokainen pelaaja kuuluu useimmiten useampaan ryhmään. Siksi sitouttaminen on pelintekijöiden kannalta hiukan helpompaa, koska sama sisältö kelpaa kuitenkin sellaisillekin pelaajille, joiden pääarkkityyppi onkin jotain muuta kuin suunnitellun sisällön kohderyhmä. Ja morpeissa lähes kaikki pelaajat ovat ainakin jossain määrin kiinnostuneita myös seurustelusta.

Tästä pääsemme viimeiseen sitouttamisen tyyppiin eli ryhmään sitouttaminen. Morpeissa tämä on perinteisesti hoidettu antamalla pelaajille mahdollisuus muodostaa pelaajaryhmittymiä eli kiltoja. Killoille tarjotaan yhteisiä palveluita, jotka yksinkertaisimmillaan ovat jäsenlista ja yhteinen chatti ja monipuolisimmillaan pitävät sisällään myös erilaisia kiltataloja, kiltapankin jne. Tällä tavalla saadaan pelaaja välillisesti sitoutumaan peliin. Pelin ryhmäsisältö tukee tätä sitoutumista, koska useimmiten ryhmän kokoaminen ilman jo olemassaolevaa tuttujen pelaajien joukkoa on hankalaa.

Tämän pitkähkön postin ideana on hiukan pohjustaa seuraavaa aihetta, jossa tarkoitus olisi käsitellä hiukan syvemmin tuota mielekästä tekemistä. Se vaatii kuitenkin jonkin aikaa asian pohtimista, joten palaan asiaan piakkoin.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti