Eilen illalla sängyssä maatessani aloin pohtimaan Two Worlds 2 hahmoni taitopisteiden uudelleenjärjestelyä. Melko pikaisesti päädyin sitten miettimään miten erilaisissa peleissä voi hahmoaan kehittää.
Perinteisissä pöytäroolipeleissä hahmo kehittyi pääasiassa levelöimällä, jolloin pelaaja sai mahdollisuuden kehittää taitojaan ja muita ominaisuuksiaan haluamallaan tavalla. Joissakin taidoissa saattoi olla rajoituksena tietty taso joko ominaisuuksissa tai pelihahmon levelissä, mutta muuten pelaajalla oli suhteellisen vapaat kädet tehdä mitä halusi. Osa peleistä pohjasi levelien sijasta puhtaasti taitoihin ja niissä pelaaja sai taitopisteitä joko pelinjohtajan määritelmän mukaisesti tai mahdollisesti taitoja käyttämällä. Jos pelaaja sai vain geneerisiä taitopisteitä niin pelaajalla oli yleensä vapaus käyttää niitä mielensä mukaan.
Tietokoneroolipeleissä tämä trendi on jatkunut yksinpelien osalla. Esimerkiksi Two Worlds 2:ssa pelaaja saa joka levelin nousun jälkeen ominaisuuspisteitä ja taitopisteitä, jotka saa käyttää haluamallaan tavalla. Ainoa rajoite on joissain taidoissa oleva ominaisuusvaatimus, esimerkiksi kilvellä blokkaaminen vaatii aina tietyn verran voimakkuutta. Fallout 3:ssa ja New Vegasissa pelaaja sai samalla tavalla joka levelin nousun yhteydessä taitopisteitä, jotka sai käyttää haluamallaan tavalla. Lisäksi joka toisen levelin yhteydessä pelaaja sai perkin, joiden valintaa rajoitti jossain määrin level- ja ominaisuusrajoitukset. Tämä vapaavalintaisuus esiintyy lähes kaikissa pelaamissani yksinpeleissä ja yleensä hyvin pienillä rajoituksilla.
Rupesin sitten miettimään morppeja, joita olen pelannut ja tajusin, että yksinpelien ja morppien välillä on selvä suunnitteluero. Kaikissa pelaamissani morpeissa pelihahmo saa taitoja sen mukaan mille levelille hän nousee. Pelaajalla ei ole mahdollisuutta päättää mitä taitoja hahmolle tulee ja esimerkiksi LOTROssa tietyn hahmoluokan hahmoilla on maksimilevelillä kaikilla samat taidot. Taitojen sijasta pelaaja voi jonkin verran säätää hahmoaan traiteilla, jotka antavat pääasiallisesti ominaisuuksia lisää. Ainoa ero taitoihin tulee ns. legendary traittien kautta, mutta tässäkin tapauksessa ero on maksimissaan pari erilaista taitoa. STOssa muistini mukaan hahmo saa tietyt taitonsa levelien myötä tai ostamalla tavaroita ja säätää näitä taitoja sijoittamalla omat taitopisteensä niin sanottuun taitopuuhun. Ongelmana STOssa on mielestäni se, että hahmon taitopuu ei varsinaisesti anna uusia taitoja vaan ainoastaan tekee olemassaolevista taidoista tehokkaampia.
Aionin pelaamisesta alkaa olla jo sen verran aikaa, etten ole ihan varma miten systeemi toimi, mutta muistini mukaan sielläkin hahmo sai uusia taitoja levelin nousujen myötä automaattisesti ilman valintoja. Ja alkuperäinen WoWikin oli mielestäni saman muotin mukaan veistetty, mutta sen pelaamisesta on jo viisi vuotta aikaa ja peli on muuttunut monella tavalla sen jälkeen, joten sen tilasta en tiedä sen enempää.
Kuitenkin selkeä trendi morpeissa on ns. virtaviivaistaminen. Pelaajalle annetaan vähemmän valintoja sen suhteen kuinka hahmo kehittyy ja ohjataan pelaaminen tavaroiden hankkimiseen ja maailman tutkimiseen. Mielestäni tämä on kuitenkin selkeä virhe, koska ainakin itselläni iso osa pelinautintoa on pelihahmon kehittyminen ja sen kehityksestä itse päättäminen.
Tänään alkaa vajaan seitsemän tunnin päästä Riftin headstartti ja ainakin ennakkotietojen perusteella kyseessä on ensimmäinen morppi, jossa painopiste pelin edetessä on hahmon kehittymisellä. Pelaajalla on käytössään jokaisessa hahmoluokassa kahdeksan sielua, joista pelaaja voi vapaasti tehdä yhden hahmoluokan sisällä kolmen sielun kombinaatioita. Lisäksi pelaajalle on annettu vapaus käyttää levelien myötä tulevat taitopisteensä kyseisiin sieluihin haluamallaan tavalla. Tiettyjä rajoituksia kuitenkin esiintyy eivätkä sielujen taitopuut ole täysin vapaita, mutta muihin morppeihin verrattuna vapausaste on valtava. Lisää asiasta parin pelipäivän päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti