keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Täydellistä morppia etsimässä

Riftiin kyllästyminen ja pelin foorumeiden lukeminen synnytti tarpeen lukea kaikkea mahdollista morppien ominaisuuksista, suunnittelusta, toteutuksesta jne. kunnes tavaraa tuntuu pursuavan jo korvista. Aluksi luin muiden foorumiposteja ja blogeja ihan vain mielenkiinnosta, mutta jossain vaiheessa mukaan tuli ajatus löytää se mitä itse haluan morpilta. Ja nyt parin viikon tutkailemisen jälkeen täytyy myöntää, että olen täysin hukassa. Ne piirteet, jotka tuntuivat itsestäänselviltä ja tarpeellisilta eivät ehkä sitä olekaan ja ne piirteet, joita inhosin, saattavatkin olla oleellisia morpin kiinnostavuudelle.

Iso asia, johon oli tottunut WoWista alkaen, on ollut pelin rakentuminen questeille eli eteneminen tapahtuu pääosin tehtäviä tekemällä. Tämä artikkeli kuitenkin herätti ajatuksia siitä ovatko tehtävät ollenkaan tarpeellisia morpille. Mietin aikaisemmin pelaamiani pelejä ja tajusin, että lähes kaikissa peleissä hahmon eteneminen ja sitä kautta pelin mekaaniikka on rakennettu tehtävien pariin. Aionissa tehtävien vähyyden takia oli pakko välistä grindata pelimaailman mobeja, että sai levelin kasaan ja LOTROssa ennen laajennuksia loppupelissä tuli tehtyä asioita ihan vain tekemisen ilosta ilman jonkun antamia tehtäviä, mutta nämäkin pelit rakentuvat pitkälti tehtävien varaan. Yksi ilmiö, minkä olin huomannut, mutta en ollut asiaa sen kummemmin miettinyt oli se, että uusille alueille ei yleensä kannattanut mennä ennen kuin sinulla oli kasassa kaikki (tai ainakin suurin osa) sinne tulevista tehtävistä. Tällä tavalla alueen sai tehtyä mahdollisimman tehokkaasti. Artikkelissa oli hyvä huomio siitä, että vapaan tutkimisen sijasta pelaajaa ohjataankin tutkimaan alueita pelintekijän ehdoilla. Omista kokemuksistani olen myös huomannut tämän johtavan siihen, että alueen tutkimisen sijasta siellä tulee käytyä vain tekemässä tehtävät ja sitten jatkaa eteenpäin. Itse olen kuitenkin aina tykännyt alueiden tutkimisesta enkä ollut tajunnut, että tehtävärakenne kuljettaa minua alueilla suuren osan ajasta ja ohjaa minua muualle tehtävistä saatavien palkintojen avulla.

Aionissa kuitenkin tehtävät loppuivat usein ennen kuin tasonnousu oli lähelläkään, mutta siitä huolimatta peli ei tuntunut palkitsevan tutkimista vaikka alueet tulivatkin ehkä paremmin koluttua läpi kuin muissa peleissä. Osasyy tähän varmasti oli pvp eli oli ärsyttävää olla keskellä viidakkoa, kun yhtäkkiä vastapuolen selvästi korkeammalla tasolla oleva hahmo tuli paikalle ja seuraavaksi ohjelmassa oli taas henkiinherätys lähimmässä kylässä. Toisaalta Aionin maailma oli melko pieni tai ainakin siltä se tuntui. Se ei synnyttänyt kiinnostusta mennä kurkkaamaan seuraavan mäen taakse tai lähteä seuraamaan laaksoa ja etsiä sitä mihin se päättyy. LOTROssa maailma tuntui laajemmalta enkä tiedä johtuuko tämä siitä, että maailma on oikeasti isompi vai oliko maailmassa vain enemmän tilaa. Riftissä ongelma ovat lähes joka paikassa olevat mobit, jonka takia iso osa maailmaa on vain pelkkä väistelyleikki pelin vihollisten keskellä.

Riftissä tässä vaiheessa mietittynä parasta oli sielu/roolisysteemi. Peli oli ensimmäinen, joka ei rajoita pelaajaa yhteen tiettyyn muottiin vaan antaa huomattavan paljon vaihtoehtoja hahmon kehittelyssä. Joitakin rajoja löytyy, mutta kaikkiin muihin pelaamiini peleihin verrattuna systeemi oli hyvin vapaa. Riftit ja invaasiot olivat myös alussa erittäin kiinnostavia, mutta ennen pitkää ne muodostuivat vain yhdeksi lisägrindiksi, joka oli jonkin verran mielenkiintoisempi kuin päivittäinen reppitehtävien grindaaminen, mutta mielestäni jäi vajaaksi siitä mitä ne olisivat voineet olla.

Pohdiskelu täydellisen morpin osalta on tuottanut sen asian ulos, että haluaisin pelattavakseni maailman, joka on riittävän iso ja sisältää dynaamista sisältöä, jonka ansioista maailma voi muuttua. Aikaisemmin luulin olevani vahvastikin tehtävien kannalla, mutta nyt olen sitä mieltä, että pelissä voi olla tehtäviä, jos ne eivät ohjaa minun toimintaani. Menen mieluusti metsään tai kukkuloille seikkailemaan ja voin sieltä tullessani tuoda kyläläisille nahkoja ja lihaa, mutta en halua mennä niiden takia sinne metsään. Eli maailman pitää olla riittävän kiinnostava paikka, että tutkin sitä pelkästä mielenkiinnosta enkä niiden kyläläisten tehtävien takia. Tehtävät ovat sitten bonus, jos niitä on olemassa.

Seuraava vaihe etsinnässä lienee erilaisten pelien testaaminen nimenomaan siltä kannalta, että pitää testata kaikkea uutta ja erilaista ja katsoa mikä olisi itsestä kivaa ja mielenkiintoista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti